keveys

Vähän painoa, keveä. Keveämpi. Ainainen ongelmani, keveyden vastakohtaisuus. Keveämpi kylläkin kuin vuosi sitten, mutta en kuitenkaan tarpeeksi keveä. Siis raskas. Tai painava.

Mielen keveys. Sitä kylläkin, kevyttä mieltä. Kevytmielinen? Ehkä ei kuitenkaan, mutta kevyesti liikuvat, kiemurtelevat, vaeltelevat ajatukset. Kirkkaasti, värikkäästi, keveästi. Tosin raskaitakin, synkkiä ajatuksenjuoksuja, silloin tällöin. Niinä olemalla olemisen päivinä.

Sietämätöntä keveyttä. Toisten keveyttä, kevytmielisyyttä, kevyt kenkäisyyttä. Vailla vastuuta. Ilman suorittamisen paineita. Helposti ja kevyesti elettyä. Sietämättömäksi käy, kun jää huolehtimatta asiat jotka olisi, ehdottomasti olisi tarpeen huolehtia. Ei niitä voi kevyesti ohittaa, ei sipaisten.

Keveitä askelia. Tanssijan askelia. Juoksijan askelia. Iloisen ihmisen askelia. Liikkumista keveästi, ilmavasti, huomaamatta. Siroa, kaunista liikkumista. Ei omalla kohdallani lainkaan, ollenkaan mahdollista. Johtuen fyysisen keveyden puuttumisesta.

Ruuan keveys. Light:ia. Ei lihottavaa, vaan kevyttä ruokaa. Ei rasvaa, ei sokeria. Vähän energiaa. Kevyttä, helposti sulavaa. Perinteisesti maukas, ihana ruoka tai herkku, ei se kevyttä ole. Pihvit, aurajuustokermaperunat. Voi leivän päällä. Kakut kermatäytteineen. Suklaa. Ah niin ihana suklaa. Mutta kevyttä ruokaa. Sitä pitäisi syödä. Sitä pitäisi olla. Kevyttä.

Kevyitä sanoja. Pinnallisia. Helppoja sanoja. Mitään merkitsemättömiä sanoja. Sanottuja, vailla vaikuttamisen tarkoitustakaan. Kirjoitettuja, kevyesti, niin että ne on helppo unohtaa. Kevyet sanat.

Marikki www
03.09.2006 - 18:32
Keveys on vähän halveksittua joistain näkökulmista... itse olen alkanut sitä arvostaa, siis sitäkin, ettei kaiken tarvitse olla perinpohjaista, syvällistä tai raskasta. Että pinnalla juuri voi heijastua siinäkin jotain huikeaa.

3.9.2006