Moni

moni on kävellyt vastaan
vain yksi on pysähtynyt

moni on puhunut
vain yksi on ollut hiljaa

moni on nauranut
vain yksi on hymyillyt

moni on rakastellut
vain yksi on rakastanut

moni on ympärillä
olen vain yksin

Runotorstai

Planeetta

emmehän me edes
samalla planeetalla

välillämme
valovuosia
ja
tähtien sota

vaikka samalla sohvalla
hämärässä istumme
ja
sotaamme käymme

sammuneet tähdet

Runotorstai

toinen

Ensirakkaus

vain
yksi ja toinen


Ajat, vuodet kuluvat,
ei enää vain
minä ja sinä


Sen sijaan
yks jos toinen.

Ensin oli helpompaa,
rakkaus.

Toinen on jo vaikeampaa.

olen alussa

olen alussa.

jonkin suuren
kohdalleni sattuneen


en tiedä vielä
mitä
miten
milloin

mutta jotain suurta.

kaikki rakkaus

tämän maailman
kaikki rakkaus

se tuntuu kohtaavan minut

lämpö ja valo

minut,
joka vain hetki sitten
istuin hämärässä,
kylmissäni, lähes jäätyneenä.

tunne ja tila

olisi kait vain uskottava siihen,

että tunne,
jota jaetaan
rajattomasti ja pyyteettömästi

ei vähene vaan voimistuu.

miten paljon oppimista vielä onkaan.

Muistoja kirjoihin

hyllyt ja kaapit
ovat täynnä
muistikirjoja

pieniä ja suuria
eri värisiä,
muotoisia.

elänkö elämääni niin,
että tyhjät muistikirjat
joskus täyttyvät
muistoista ?

rakastunut

Olen rakastunut.

Rakastunut maailmaan.
Rakastunut ihmisiin.
Rakastunut elämään.

Rakastan
kaikkea.
Rakastan
yhtä.

olet

olet kaikki
ja olet ei mitään.

olet tuuli hiuksillani
auringon lämpö ihollani
veden virtaava vesi varpaillani

kaikki
ja ei mitään.

" mä niinkuin koira ihmisliekaa vihaan"

Silmitön talvi

Laiha koira kynsii

jäistä palvilihaa

se hankeen nukkuu ja ketjujansa vihaa

tuiskun liina peittää

liiterimme alleen!

mä halot hakkaan ja vien ne mun rakkaimmalle

Tulkoon vaan silmitön talvi

hyytyköön maa

rakkauden riepuun me

kietoudutaan

Tulkoon vaan silmitön talvi

järjetön sää

meitä ei kylmetä

routa ja jää

Sä neuloit mekon helmaan

karkkipapereita

nyt illoin kuuluu sun huoneestas askeleita

kynttilää mä poltan

talven viimaa vastaan

se sielun purkaa kuin äiti riisuisi lastaan

Tulkoon vaan silmitön talvi…

Toisinaan kun valvon

ja vahdin öistä pihaa

mä niinkuin koira myös ihmisliekaa vihaan

sä silloin viet mut kouluun

ruusuviltin alle

ja neuvot kuinka jää häviää suudelmalle

Miljoonasade