22.2.2009

draamaa


sinuun kiinni
kävin
kynsin ja hampain

jäljet
vielä
ihollasi
kihelmöi
lähtiessäsi

minuunkin sattuu



30.1.2009

Moni

moni on kävellyt vastaan
vain yksi on pysähtynyt

moni on puhunut
vain yksi on ollut hiljaa

moni on nauranut
vain yksi on hymyillyt

moni on rakastellut
vain yksi on rakastanut

moni on ympärillä
olen vain yksin

23.1.2009

Planeetta

emmehän me edes
samalla planeetalla

välillämme
valovuosia
ja
tähtien sota

vaikka samalla sohvalla
hämärässä istumme
ja
sotaamme käymme

sammuneet tähdet


21.1.2009

toinen

Ensirakkaus

vain
yksi ja toinen


Ajat, vuodet kuluvat,
ei enää vain
minä ja sinä


Sen sijaan
yks jos toinen.

Ensin oli helpompaa,
rakkaus.

Toinen on jo vaikeampaa.

14.1.2009

olen alussa

olen alussa.

jonkin suuren
kohdalleni sattuneen


en tiedä vielä
mitä
miten
milloin

mutta jotain suurta.

kaikki rakkaus

tämän maailman
kaikki rakkaus

se tuntuu kohtaavan minut

lämpö ja valo

minut,
joka vain hetki sitten
istuin hämärässä,
kylmissäni, lähes jäätyneenä.

13.1.2009

tunne ja tila

olisi kait vain uskottava siihen,

että tunne,
jota jaetaan
rajattomasti ja pyyteettömästi

ei vähene vaan voimistuu.

miten paljon oppimista vielä onkaan.

11.1.2009

Muistoja kirjoihin

hyllyt ja kaapit
ovat täynnä
muistikirjoja

pieniä ja suuria
eri värisiä,
muotoisia.

elänkö elämääni niin,
että tyhjät muistikirjat
joskus täyttyvät
muistoista ?

10.1.2009

rakastunut

Olen rakastunut.

Rakastunut maailmaan.
Rakastunut ihmisiin.
Rakastunut elämään.

Rakastan
kaikkea.
Rakastan
yhtä.

olet

olet kaikki
ja olet ei mitään.

olet tuuli hiuksillani
auringon lämpö ihollani
veden virtaava vesi varpaillani

kaikki
ja ei mitään.


6.1.2009

" mä niinkuin koira ihmisliekaa vihaan"

Silmitön talvi

Laiha koira kynsii

jäistä palvilihaa

se hankeen nukkuu ja ketjujansa vihaa

tuiskun liina peittää

liiterimme alleen!

mä halot hakkaan ja vien ne mun rakkaimmalle

Tulkoon vaan silmitön talvi

hyytyköön maa

rakkauden riepuun me

kietoudutaan

Tulkoon vaan silmitön talvi

järjetön sää

meitä ei kylmetä

routa ja jää

Sä neuloit mekon helmaan

karkkipapereita

nyt illoin kuuluu sun huoneestas askeleita

kynttilää mä poltan

talven viimaa vastaan

se sielun purkaa kuin äiti riisuisi lastaan

Tulkoon vaan silmitön talvi…

Toisinaan kun valvon

ja vahdin öistä pihaa

mä niinkuin koira myös ihmisliekaa vihaan

sä silloin viet mut kouluun

ruusuviltin alle

ja neuvot kuinka jää häviää suudelmalle


Miljoonasade

5.1.2009

onko elämä liian lyhyt

.... tuhlata sellaiseen mikä mitään ei anna

ja jolle ei ole itselläkään mitään annettavaa?

4.1.2009

on viimeinen

Jokainen lopetus
on pieni kuolema.

Jokainen näkemiin
kaivaa maata
jo valmiiksi.

Jokin jäähyväinen
on viimeinen.

Odotin

Odotin.

Hetken, hetkiä.
Minuutteja, tunteja, päiviä.

Odotin koko elämäni.
Ehkä turhaan.

Odotan yhä.

3.1.2009

Kuulin Junien puhuvan


Kuulin junien puhuvan
aion viheltää kaksi kertaa
annan valon loistaa
niin, että kaikki rantakadulla heräävät

sitten jatkavat uniaan
vain naakat nousevat ilmaan
tietäen niistä kuullaan vielä
joskus myöhemmin

kaksi vaimeaa vihellystä
kitinää kolinaa
ei muuta menetettävää
kuin välimatka

kaikki jatkavat uniaan
vain naakat nousevat ilmaan
tietäen niistä kuullaan vielä
joskus myöhemmin

kuulin junien puhuvan
on aika tullut täyteen
ei kuulu tikitys
ei kukaan nouse kyytiin

minun vanha asemani
kiiltävät vaununi
kuuluvat muualle
alle tähtien
päälle kiskojen

ei muuta menetettävää
kuin välimatka