Silmitön talvi
Laiha koira kynsii
jäistä palvilihaa
se hankeen nukkuu ja ketjujansa vihaa
tuiskun liina peittää
liiterimme alleen!
mä halot hakkaan ja vien ne mun rakkaimmalle
Tulkoon vaan silmitön talvi
hyytyköön maa
rakkauden riepuun me
kietoudutaan
Tulkoon vaan silmitön talvi
järjetön sää
meitä ei kylmetä
routa ja jää
Sä neuloit mekon helmaan
karkkipapereita
nyt illoin kuuluu sun huoneestas askeleita
kynttilää mä poltan
talven viimaa vastaan
se sielun purkaa kuin äiti riisuisi lastaan
Tulkoon vaan silmitön talvi…
Toisinaan kun valvon
ja vahdin öistä pihaa
mä niinkuin koira myös ihmisliekaa vihaan
sä silloin viet mut kouluun
ruusuviltin alle
ja neuvot kuinka jää häviää suudelmalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti